Nyt mennään taas hieman äärirajoilla oman jaksamisen kanssa. On liian monta yötä takana, kun aamuyöllä ei enää olekaan saanut unta. Jännitys on tullut, enkä ole löytänyt jännitykseen keinoja.
Taaskin Jumalan Sana lohduttaa minua.
Me riemuitsemme jopa ahdingosta,
sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä,
kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta
ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa.
Eikä toivo ole turha,
sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme,
antamalla meille Pyhän Hengen.
Room. 5:3-5
Luther kuulemma pilkkasi omaa ahdistustaan esittämällä sille kysymyksiä: "Etkö parempaan pysty? Tässäkö sinun voimasi olikin? Miksi olen sinua pelännyt - ethän kykene mihinkään!"
Tule kipu, ole ja mene.
"Kai sitten käskemättä lähdet, kun kutsumatta tulit."
Mikä onkaan sinun kipusi? Minkä asian kanssa sinä kamppailet? Muista Raamatun lohdutus, vaikka tuntuisi miltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti