Tämän blogin nimi on Iloon ja vapauteen. Olen ollut jo monta vuotta negatiivisten ajatusteni ja tunteideni vanki. Pelot, jännitys, murheet, stressi ja ongelmakeskeisyys määrittävät päiviäni, vaikka kuinka tahdon elää, nauttia ja iloita. Tahdonko tarpeeksi? Miksi en muutu? Miksi en saa positiivisuutta voittamaan?
Tänä aamuna Raamattua lukiessa tajusin, etten sitä omassa voimassani saakaan, enkä saa sitä sillä, että yritän kovasti. Yritän kovasti kääntää ajatukseni murheen tullessa, mutta en onnistu. Ajatukseni palasivat tähän blogiin. Olen yrittänyt aloittaa tätä monesti, mutta aina se jää. Tämän tarkoitus oli aluksi, että pohtisin ongelmiani täällä, mutta neljän vuoden aikana olen huomannut, ettei ongelmien analysointi ja pohtiminen oikeastaan auta. Olen käynyt psykoterapiassa, ja saanut siitä nyt hyviä keinoja ongelmien käsittelyyn. Tarvitsen nyt lisää Jumalaa, tarvitsen iloa, tarvitsen luottamusta, Henkeä! Millä muulla saan sitä kuin Raamatun Sanalla, seurakunnalla, ehtoollisella ja rukouksella? Tässä blogissa ajattelin keskittyä siis siihen kaikkeen HYVÄÄN, mitä Jumala minulle ja meille on antanut. Mikään muu ei nosta minua negatiivisuudesta kuin se, että YMPÄRÖIN itseni TOTUUDELLA. Mitä kaikkea mahtavaa onkaan Jumalan Sanassa ja lupauksissa. Tahdon myös nähdä kaiken sen hyvän, mitä on ympärillä, Jumalan luomassa maailmassa - mikä tulee ilmi kaikessa heikkoudessakin.
Ajattelin pyrkiä siis kirjoittamaan siitä, mitä asioita oivallan Raamatun äärellä ja Hänen luomakuntaansa seuraillen. Katsotaan, miten onnistun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti